Tekniikan alalla törmää vähän väliä erikoisiin lyhenteisiin, silti i18n ja l10n edustavat yhtä omituisimmista lyhentämistavoista. Molemmissa lyhenteissä keskellä oleva numero tarkoittaa alku- ja loppukirjaimen väliin jäävää kirjainten määrää. Eli kyseessä ovat siis i18n = i + 18 kirjainta + n = internationalization ja l10n = l + 10 kirjainta + n = localization.

Internationalization & localization ovat toimia, joilla tuotteita sovitetaan vieraaseen ympäristöön. Internationalization, eli kansainvälistäminen, tarkoittaa tuotteiden sovittamista potentiaaliseen käyttöön missä tahansa. Localization, eli kotoistus tai lokalisointi, tarkoittaa taas erityispiirteiden lisäämistä tietyssä kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten. Eli ensin tuote kansainvälistetään, jotta se voidaan sen jälkeen lokalisoimalla kohdentaa erilaisia markkinoita varten.

Ohjelmistojen tapauksessa pidetään hyvänä käytäntönä sitä, että jo alusta lähtien pyritään erottamaan ympäristöstä riippuvat asiat ohjelmakoodista: Näin esimerkiksi tekstien, kuvien ja valuutan vaihtaminen on helppoa. Käyttöliittymää suunniteltaessa on hyvä myös huomioida, että eri kielet vievät eri lailla tilaa, jolloin esimerkiksi painikkeiden koon pitää kasvaa sen mukaan kuinka pitkä sana sen keskelle tulee. Kun käyttöliittymä on responsiivinen ja kovakoodausta on vältetty, on pohja kansainvälistämiselle jo tehty, ja lokalisointi vaatii vähemmän esivalmisteluja.

Lokalisointi ei kuitenkaan tarkoita vain kääntämistä, vaan lokalisoidessa on tarpeen huomioida myös muun muassa paikalliset lait, moraali, estetiikka ja värien käyttö. Myös tuotteen tai palvelun ansaintalogiikka voi vaatia lokalisointia, jos alkuperäinen ansaintalogiikka ei toimi kyseisessä kulttuuriympäristössä. Vieraalle markkinalle ei kannatakaan sännätä suin päin, vaan aina kannattaa myös keskustella oikeiden ihmisten kanssa ja testata ohjelmistoa oikeilla käyttäjillä. Alkuun voi kuitenkin päästä hyvin myös erilaisten valmiiden lokalisointimallien, -prosessien ja -tarkistuslistojen avulla.