UX-lyhenne tulee englannin kielen sanasta user experience, joka yleensä kääntyy suomen kielelle käyttäjäkokemukseksi. Käyttäjäkokemussuunnittelua saatetaan nimittää myös ihmisläheiseksi- tai käyttäjäkeskeiseksi suunnitteluksi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjä kokee ohjelmiston käytön miellyttäväksi, tehokkaaksi ja helpoksi.

Alla muutamia vinkkejä Vilkku Eroselta, joka toimii Dicodella UX-suunnittelijana. Tässä artikkelissa asioita tarkastellaan verkkokaupan suunnittelun näkökulmasta, mutta opit ovat sovellettavissa muihinkin projekteihin.

 

Tunnista asiakkaan tarpeet ja prioriteetit 🔎

Verkkokauppaa suunniteltaessa on hyvä lähteä liikkeelle siitä, millaiseen tarpeeseen sovellus tulee ja millaisia ominaisuuksia siihen kaivataan. Tee asiakaspalavereissa myös omia muistiinpanoja ja selvitä, millaiset asiat asiakkaalle ovat tärkeitä.
Palavereissa saattaa nousta esille esimerkiksi toive käyttöliittymän helppokäyttöisyydestä, ulkoasun yhtenäisyydestä, käytön miellyttävyydestä, selkeydestä, saavutettavuudesta tai responsiivisuudesta. Käyttäjäkokemusta suunnitellessa voidaan tavoitella myös tietynlaista tunnetta: toivotaanko verkkokaupan käytön herättävän inspiroivan tai innostavan tunnetilan? Näiden lisäksi asiakasta saattaa esimerkiksi kiinnostaa, mihin loppukäyttäjän ostoprosessi verkkokaupassa todennäköisimmin katkeaa tai mitä tuotteita katsotaan eniten.

 

Selvitä, kuka sovellusta tulee käyttämään🦉

Selvitä, kenelle suunnittelet. Keitä loppukäyttäjät tulevat olemaan? Kohderyhmä vaikut-taa myös siihen, millaiseksi sovelluksen ulkoasu suunnitellaan.
Kohderyhmän huomioiva ulkoasu lisää kokemusta sovelluksen luotettavuudesta. Jos verkkokaupan asiakkaina ovat esimerkiksi iäkkäämmät ihmiset, painikkeiden tulee olla riittävän isoja sekä tavallista kauempana toisistaan. Lisäksi tekstin koon tulee olla riittävän suurta ja kontrastien isoja luettavuuden helpottamiseksi. Määrittelyvaiheessa on tärkeää tunnistaa ja määritellä sovelluksessa käytettävät termit. Termien tulee olla tuttuja ja sellaisia, jotka verkkokaupan asiakkaat ymmärtävät vaivatta.

 

Kysy ja haasta arvostavasti 🐘

Asiakkaan kanssa palaveeratessa on tärkeää tuoda esille myös omaa osaamistaan ja nä-kemystään. Kun pohditaan käytettävyyttä, tyhmiä kysymyksiä ei ole. Esimerkiksi, miksi verkkokaupan hakutoiminnossa on tai ei ole tiettyjä suodattimia? Miksi kysymykset haastavat asiakasta pohtimaan, perustelemaan ja tarkentamaan tarpeitaan.
UX-suunnittelija toimii sillanrakentajana loppukäyttäjän ja ohjelmistokehityksen välissä. Ohjelmistosuunnittelijalla ei välttämättä ole erityisosaamista käyttäjäkokemussuunnittelusta, vaan hän rakentaa sovelluksen toiminnallisuudet juuri sellaisiksi, kun ne on tilattu. UX-suunnittelijan tehtävä on varmistaa, että sovellus on käyttäjän näkökulmasta toimiva. Sovelluksen käytön tulee onnistua ilman suurempia ponnisteluja ja siksi suunnitteluvaiheessa tulee havaita pienetkin käyttöä haittaavat ongelmat. On hyvä muistaa, että ohjelmistokehittäjät tarkastelevat asioita omasta näkökulmastaan ja tämän vuoksi pyrkiä löytämään yhteinen näkemys. Ymmärrys ohjelmistokehityksestä auttaa UX-suunnittelijaa hahmottamaan, mitä koodilla ylipäätään voidaan toteuttaa ja missä vaiheessa.

 

Tee toteutuskelpoinen suunnitelma 🎯

Ennen varsinaisen ohjelmiston koodaamista, asiakkaalle esitellään ns. rautalankaversio suunnitelmasta. Tässä vaiheessa on hyvä varmistaa, että kaikilla on yhtenäinen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja mihin suuntaan ollaan kulkemassa.
Mallikuvissa käytettävän tekstin tulee olla mahdollisuuksien mukaan oikeaa tekstiä sekä valikoiden rakenteiden ja termien vastata lopullista versiota. Näin vältytään väärinymmärryksiltä. Voit tehdä myös paperiprototyypin ohjelmiston toiminnallisuuksista: miten ostopolku etenee, miten tuotteita etsitään, millä tavoin hakutuloksia voi rajata ja niin edespäin. Tämä on asiakkaalle kustannustehokas tapa tutustua ratkaisuun, sillä muutosten tekeminen on edullisempaa projektin alkuvaiheessa.

 

Suunnittele käyttäjälähtöisesti 💎

Älä suunnittele itseäsi, vaan käyttäjää varten. Pyri siis asettumaan käyttäjän asemaan ja tarkastele käyttöliittymää uteliaasti uusin, empaattisin silmin: Mitä käyttäjä mahtaisi ajatella sovellusta käytettäessä ja millaisia odotuksia hänellä voisi olla sovellusta kohtaan?
Verkkokaupassa tuotteet lajitellaan ostajan näkökulmasta loogiseen järjestykseen, eikä tukun kategorioiden mukaan. Käyttöliittymän täytyy tukea käyttäjän toimia ja tuntua luonnolliselta. Kulje asiakkaan polku ja tunnista, mitkä työvaiheista ovat turhia ja poistettavissa. Älä vaadi käyttäjää syöttämään samaa asiaa useaan kertaan tai pomppimaan eri vaiheiden välillä tarpeettomasti.
Älä keksi pyörää uudestaan, ellei se ole tarpeen. Ihmiset ovat tottuneet esimerkiksi tietynlaiseen polkuun muissa verkkokaupoissa, ja tästä syystä sovelluksen on hyvä olla yhdenmukainen muun maailman kanssa. Esimerkiksi yleisesti tuttuja asioita ovat ostoskori, tykkäyspainike, ja ylälaidassa sijaitseva kirjautumistoiminto.

 

Hyödynnä testikäyttäjiä 🤩

Kun teet käytettävyystestejä, muista aina korostaa testikäyttäjille sitä, että testeissä etsitään järjestelmän heikkouksia, eikä testata käyttäjän nokkeluutta.
Jos testikäyttäjällä menee sormi suuhun sovellusta käytettäessä tai hän turhautuu, on suunnittelijalla peiliin katsomisen paikka. Vika ei ole käyttäjässä, vaan sovellusta voidaan entisestään parantaa. Edellä mainittu asia on hyvä esimerkki siitä, miksi empaattisuus on tärkeää suunnittelutyössä.

 

Lopuksi

Suunnittelu on prosessi ja joskus samaa ongelmaa ratkotaan useita kertoja. Kerralla ei aina saada valmista ja tarpeet voivat myöhemmin muuttua. Silloinkin tehdystä voidaan oppia jotain uutta.

 

 

Kuvat: Dicode, Freepik – Flaticon, Iconixar, Tempo_doloe