Näytöllä lukee ’Hupsistaheijaa…’
”Mitä minä nyt tein väärin?” – Tuhahtaa käyttäjä ja turhautuu.

Käyttäjäystävälliset virheviestit ja heti saatavilla olevat ohjeet jatkotoimenpiteille parantavat sovelluksen käytettävyyttä. On jo itsessään ärsyttävää, kun suorittaa tehtävää ja sovellus sulkeutuu
esimerkiksi verkkoyhteyden katkeamisen vuoksi. Usein keskeytys harmittaa jo niin paljon, että ruutuun ilmestyvä Hupsistaheijaa-viesti ei paljoa naurata. Mutta vaikka ”Sivua ei löydy, tarkista verkkoyhteytesi”-viesti on ehkä tylsän asiallinen, se opastaa tarkistamaan, vaatiiko vaikka reititin uudelleen käynnistämistä. Käyttäjällä on yleensä tavoitteena päästä mahdollisimman nopeasti takaisin tekemänsä asian pariin.

On siis toivottavaa, että sovellusten virheviestit olisivat mahdollisimman informatiivisia. Varsinkin mobiililaitteilla tilaa ruudulla on vähän ja yleisesti ohjataan, että olisi mietittävä tarkkaan, kuinka paljon sisältöä tulisi laittaa pieneen tilaan. Silti kirjain- ja numeroyhdistelmä-koodeja on syytä välttää, varsinkin niitä, jotka eivät ole yleisesti tiedossa. Yleisimmin tiedossa oleva virhekoodi on ERROR-virheviesti, mutta vaikka teksti kertookin heti virhetilasta, ei se yksinään ruudulla vilkkuvana ole kuin epäystävällinen viesti käyttäjälle. Tällöin käyttäjän tehtäväksi jää selvittää itse, mistä virhetila johtuu ja kuinka se ratkaistaan. Hyvä virheviesti kertoo heti tai antaa vaihtoehdot, mitä täytyy tehdä toisin.

Joskus virheistä varoitellaan, ennen kuin käyttäjä on varsinaisesti edes tehnyt mitään virhettä. Esimerkiksi rekisteröityessä uuteen palveluun käyttäjätunnus-kenttään saattaa ilmestyä varoitus liian lyhyestä käyttäjätunnuksesta, kun palvelu ei ole vielä tunnistanut ensimmäisten kirjainten perusteella, että vaadittavaa sähköpostiosoitetta ollaan lisäämässä. Salasanaa asettaessa ohjelma voi kertoa etukäteen, että salasanan täytyy olla tietyn pituinen ja sen on sisällytettävä tietty määrä erikoismerkkejä. Näin palvelu ohjaa käyttäjää tietoturvallisempaan toimintaan.

Dicodella virheviestien tyyli on osa käytettävyyssuunnittelua. Kriteereinämme on aina luoda käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen palvelu.